Kabit Savaiye Bhai Gurdas Ji

Sivu - 223


ਮਨ ਮ੍ਰਿਗ ਮ੍ਰਿਗਮਦ ਅਛਤ ਅੰਤਰਗਤਿ ਭੂਲਿਓ ਭ੍ਰਮ ਖੋਜਤ ਫਿਰਤ ਬਨ ਮਾਹੀ ਜੀ ।
man mrig mrigamad achhat antaragat bhoolio bhram khojat firat ban maahee jee |

Ihmismieli on kuin nopeasti juokseva peura, jonka sisällä on Naamin kaltainen myski. Mutta erilaisten epäilyjen ja epäilyksen alaisena hän jatkaa sen etsimistä metsässä.

ਦਾਦਰ ਸਰੋਜ ਗਤਿ ਏਕੈ ਸਰਵਰ ਬਿਖੈ ਅੰਤਰਿ ਦਿਸੰਤਰ ਹੁਇ ਸਮਝੈ ਨਾਹੀ ਜੀ ।
daadar saroj gat ekai saravar bikhai antar disantar hue samajhai naahee jee |

Sammakko ja lootuksenkukka elävät samassa lammikossa, mutta siitä huolimatta sammakkomainen mieli ei tunne lootusta ikään kuin hän asuisi vieraassa maassa. Sammakko syö sammalta eikä lootuksenkukkaa. Sellainen on mielentila, joka ei ole tietoinen Naam Amritin rinnakkaisesta olemassaolosta

ਜੈਸੇ ਬਿਖਿਆਧਰ ਤਜੈ ਨ ਬਿਖਿ ਬਿਖਮ ਕਉ ਅਹਿਨਿਸਿ ਬਾਵਨ ਬਿਰਖ ਲਪਟਾਹੀ ਜੀ ।
jaise bikhiaadhar tajai na bikh bikham kau ahinis baavan birakh lapattaahee jee |

Kuten käärme ei koskaan vuodata myrkkyään, vaikka hän pysyy kiertyneenä santelipuun ympärillä, niin on sen henkilön tila, joka ei vuoda paheitaan edes pyhässä seurakunnassa.

ਜੈਸੇ ਨਰਪਤਿ ਸੁਪਨੰਤਰ ਭੇਖਾਰੀ ਹੋਇ ਗੁਰਮੁਖਿ ਜਗਤ ਮੈ ਭਰਮ ਮਿਟਾਹੀ ਜੀ ।੨੨੩।
jaise narapat supanantar bhekhaaree hoe guramukh jagat mai bharam mittaahee jee |223|

Vaeltava mielemme tila on kuin kuningas, josta tulee kerjäläinen unessa. Mutta gurun sikhin mieli hälventää kaikki hänen epäilyksensä ja epäilyksensä Naam Simranin voimalla ja tunnistamalla itsensä, elää määrätietoista, tyytyväistä ja onnellista elämää.