Kaikki onnen ja surun, voiton ja menetyksen, syntymän ja kuoleman jne. tapahtumat tapahtuvat Kaikkivaltiaan kirjoittaman tai ennalta määrätyn mukaisesti. Mikään ei ole elävien olentojen käsissä. Kaikki on Kaikkivaltiaan käsissä.
Kaikki elävät olennot kantavat tekemiensä hedelmiä. Mitä tahansa tekoa he tekevätkin, heidät palkitaan sen mukaisesti. Hän Kaikkivaltias itse ottaa ihmiset mukaan erilaisten tekojen/toimien suorittamiseen.
Ja näin hämmästyneenä jokaisen mielessä nousee kysymys, kuka on ensisijainen syy, Jumala, ihminen vai teko itse? Mikä näistä syistä on enemmän tai vähemmän? Mikä on ehdottomasti oikein? Mitään ei voi sanoa millään varmuudella.
Kuinka ylistystä ja panettelua, iloa tai surua voi käydä läpi? Mikä on siunaus ja mikä on kirous? Mitään ei voi sanoa lopullisesti. Voidaan vain ajatella, että kaikki tapahtuu ja on Herran itsensä aiheuttama. (331)