Rakastava ilmapiiri, joka syntyy, kun rakastaja on kohtaamassa rakkaansa, voi parhaiten tuntea koi. Eroamisen tuskaa kuvaa parhaiten rakastetusta vedestään erotettu kala.
Koi polttaa itsensä rakkaudesta liekkiin, jota hän jatkuvasti katselee ja jolla leikkii. Samoin vedestä erotetulla kalalla ei ole elämän tarkoitusta. Hän kuolee erottuaan.
Nämä elävät olennot eli koi ja kalat antavat henkensä rakkaudessa rakkaansa kohtaan. Toisaalta pahan ihmisen mieli on kuin musta mehiläinen, joka hyppää kukasta toiseen. Se erottuu todellisen gurun pyhistä jaloista jopa Hänen tapaamisensa jälkeen
Oman sydämensä seuraaja kääntyi pois gurun turvapaikasta, joka ei tunne eron ja rakkauden tuskia pyhien jalkojensa kanssa. Todellinen Guru, on hukannut syntymänsä ja kuolemansa ja elää näin arvotonta elämää. (300)