Maistamatta Naamin eliksiiriä, mauton kieli puhuu paljon roskaa. Päinvastoin, antautuessaan toistuvaan Hänen nimensä lausumiseen, palvojasta tulee suloinen kieli ja miellyttävä asenne.
Juomalla eliksiirimaista Naamia, palvoja pysyy innostuneena. Hän alkaa nähdä sisäänpäin eikä ole riippuvainen kenestäkään muusta.
Naamin polulla oleva omistautunut matkustaja pysyy tasapainossa ja pysyy imeytyneenä jumalallisten sanojen musiikin taivaalliseen melodiaan. Hän ei kuule muuta ääntä korvissaan.
Ja tässä autuas tilassa hän on vapaa ruumiista ja edelleen elossa. Hän on vapaa kaikesta maallisesta ja vapautuu vielä eläessään. Hänestä tulee kykenevä tietämään kolmen maailman ja kolmen ajanjakson tapahtumat. (65)