ਪੰਜਾਬੀ 
English 
پنجابی 
Español 
Français 
Deutsch 
Português 
Bahasa Indonesia 
Türkçe 
Tiếng Việt 
Filipino 
Svenska हिंदी संस्कृत 
Nederlands 
Română 
Magyar 
Polski 
Čeština 
Afrikaans 
Italiano Català 
Shqip 
Gaeilge Cymraeg 
Slovenčina 
Slovenščina 
Dansk 
Eesti 
Latviešu 
Lietuvių 
Norsk 
Malti 
Íslenska Galego 
Kreyòl Ayisyen 
Latin 
Bahasa Melayu 
Kiswahili 
Hrvatski 
Suomi 
Русский मराठी ગુજરાતી తెలుగు ಕನ್ನಡ தமிழ் മലയാളം 
বাংলা 
Ελληνικά 
日本語 
中文 اردو سنڌي 
فارسی 
العربية 
עברית 
한국어 Sri Guru Granth Sahib
Sivu - 945
ਬਿਨੁ ਸਬਦੈ ਰਸੁ ਨ ਆਵੈ ਅਉਧੂ ਹਉਮੈ ਪਿਆਸ ਨ ਜਾਈ ॥
bin sabadai ras na aavai aaudhoo haumai piaas na jaaee |Ilman Shabadia olemus ei tule, oi erakko, eikä egoismin jano lähde pois.
ਸਬਦਿ ਰਤੇ ਅੰਮ੍ਰਿਤ ਰਸੁ ਪਾਇਆ ਸਾਚੇ ਰਹੇ ਅਘਾਈ ॥
sabad rate amrit ras paaeaa saache rahe aghaaee |Shabadista kyllästettynä ihminen löytää ambrosiaalisen olemuksen ja täyttyy todellisesta nimestä.
ਕਵਨ ਬੁਧਿ ਜਿਤੁ ਅਸਥਿਰੁ ਰਹੀਐ ਕਿਤੁ ਭੋਜਨਿ ਤ੍ਰਿਪਤਾਸੈ ॥
kavan budh jit asathir raheeai kit bhojan tripataasai |"Mikä on se viisaus, jolla pysyy vakaana ja vakaana? Mikä ruoka tuo tyydytystä?"
ਨਾਨਕ ਦੁਖੁ ਸੁਖੁ ਸਮ ਕਰਿ ਜਾਪੈ ਸਤਿਗੁਰ ਤੇ ਕਾਲੁ ਨ ਗ੍ਰਾਸੈ ॥੬੧॥
naanak dukh sukh sam kar jaapai satigur te kaal na graasai |61|Oi Nanak, kun ihminen tarkastelee kipua ja nautintoa samalla tavalla todellisen gurun kautta, silloin kuolema ei kuluta häntä. ||61||
ਰੰਗਿ ਨ ਰਾਤਾ ਰਸਿ ਨਹੀ ਮਾਤਾ ॥
rang na raataa ras nahee maataa |Jos joku ei ole Herran rakkauden kyllästämä, eikä Hänen hienovaraisesta olemuksestaan juopunut,
ਬਿਨੁ ਗੁਰਸਬਦੈ ਜਲਿ ਬਲਿ ਤਾਤਾ ॥
bin gurasabadai jal bal taataa |ilman Gurun Shabadin Sanaa, hän on turhautunut ja oman sisäisen tulensa kuluttanut.
ਬਿੰਦੁ ਨ ਰਾਖਿਆ ਸਬਦੁ ਨ ਭਾਖਿਆ ॥
bind na raakhiaa sabad na bhaakhiaa |Hän ei säilytä siemennesteään ja siemenään eikä laula Shabadia.
ਪਵਨੁ ਨ ਸਾਧਿਆ ਸਚੁ ਨ ਅਰਾਧਿਆ ॥
pavan na saadhiaa sach na araadhiaa |Hän ei hallitse hengitystään; hän ei palvo ja palvo Totista Herraa.
ਅਕਥ ਕਥਾ ਲੇ ਸਮ ਕਰਿ ਰਹੈ ॥
akath kathaa le sam kar rahai |Mutta se, joka puhuu lausumatonta puhetta ja pysyy tasapainossa,
ਤਉ ਨਾਨਕ ਆਤਮ ਰਾਮ ਕਉ ਲਹੈ ॥੬੨॥
tau naanak aatam raam kau lahai |62|Oi Nanak, saavuttaa Herran, Korkeimman Sielun. ||62||
ਗੁਰਪਰਸਾਦੀ ਰੰਗੇ ਰਾਤਾ ॥
guraparasaadee range raataa |Gurun armon avulla ihminen on virittynyt Herran rakkauteen.
ਅੰਮ੍ਰਿਤੁ ਪੀਆ ਸਾਚੇ ਮਾਤਾ ॥
amrit peea saache maataa |Juomalla Ambrosial Nektaria hän on päihtynyt Totuudesta.
ਗੁਰ ਵੀਚਾਰੀ ਅਗਨਿ ਨਿਵਾਰੀ ॥
gur veechaaree agan nivaaree |Gurua miettiessä sisäinen tuli sammuu.
ਅਪਿਉ ਪੀਓ ਆਤਮ ਸੁਖੁ ਧਾਰੀ ॥
apiau peeo aatam sukh dhaaree |Ambrosial-nektaria juomalla sielu asettuu rauhaan.
ਸਚੁ ਅਰਾਧਿਆ ਗੁਰਮੁਖਿ ਤਰੁ ਤਾਰੀ ॥
sach araadhiaa guramukh tar taaree |Palvoen todellista Herraa palvonnassa, Gurmukh ylittää elämän joen.
ਨਾਨਕ ਬੂਝੈ ਕੋ ਵੀਚਾਰੀ ॥੬੩॥
naanak boojhai ko veechaaree |63|Oi Nanak, syvällisen pohdinnan jälkeen tämä ymmärretään. ||63||
ਇਹੁ ਮਨੁ ਮੈਗਲੁ ਕਹਾ ਬਸੀਅਲੇ ਕਹਾ ਬਸੈ ਇਹੁ ਪਵਨਾ ॥
eihu man maigal kahaa baseeale kahaa basai ihu pavanaa |"Missä tämä mielinorsu asuu? Missä hengitys asuu?
ਕਹਾ ਬਸੈ ਸੁ ਸਬਦੁ ਅਉਧੂ ਤਾ ਕਉ ਚੂਕੈ ਮਨ ਕਾ ਭਵਨਾ ॥
kahaa basai su sabad aaudhoo taa kau chookai man kaa bhavanaa |Missä Shabadin tulisi asua, jotta mielen vaeltaminen loppuisi?"
ਨਦਰਿ ਕਰੇ ਤਾ ਸਤਿਗੁਰੁ ਮੇਲੇ ਤਾ ਨਿਜ ਘਰਿ ਵਾਸਾ ਇਹੁ ਮਨੁ ਪਾਏ ॥
nadar kare taa satigur mele taa nij ghar vaasaa ihu man paae |Kun Herra siunaa ihmistä armonsilmäyksellään, hän johdattaa hänet todellisen gurun luo. Sitten tämä mieli asuu omassa kodissaan sisällä.
ਆਪੈ ਆਪੁ ਖਾਇ ਤਾ ਨਿਰਮਲੁ ਹੋਵੈ ਧਾਵਤੁ ਵਰਜਿ ਰਹਾਏ ॥
aapai aap khaae taa niramal hovai dhaavat varaj rahaae |Kun yksilö kuluttaa itsekkyytensä, hänestä tulee tahraton ja hänen vaeltava mielensä on hillitty.
ਕਿਉ ਮੂਲੁ ਪਛਾਣੈ ਆਤਮੁ ਜਾਣੈ ਕਿਉ ਸਸਿ ਘਰਿ ਸੂਰੁ ਸਮਾਵੈ ॥
kiau mool pachhaanai aatam jaanai kiau sas ghar soor samaavai |"Kuinka juuri, kaiken lähde voi toteutua? Kuinka sielu voi tuntea itsensä? Kuinka aurinko pääsee kuun taloon?"
ਗੁਰਮੁਖਿ ਹਉਮੈ ਵਿਚਹੁ ਖੋਵੈ ਤਉ ਨਾਨਕ ਸਹਜਿ ਸਮਾਵੈ ॥੬੪॥
guramukh haumai vichahu khovai tau naanak sahaj samaavai |64|Gurmukh poistaa egoismin sisältä; sitten, oi Nanak, aurinko astuu luonnollisesti kuun kotiin. ||64||
ਇਹੁ ਮਨੁ ਨਿਹਚਲੁ ਹਿਰਦੈ ਵਸੀਅਲੇ ਗੁਰਮੁਖਿ ਮੂਲੁ ਪਛਾਣਿ ਰਹੈ ॥
eihu man nihachal hiradai vaseeale guramukh mool pachhaan rahai |Kun mieli muuttuu vakaaksi ja vakaaksi, se pysyy sydämessä, ja sitten Gurmukh tajuaa juuren, kaiken lähteen.
ਨਾਭਿ ਪਵਨੁ ਘਰਿ ਆਸਣਿ ਬੈਸੈ ਗੁਰਮੁਖਿ ਖੋਜਤ ਤਤੁ ਲਹੈ ॥
naabh pavan ghar aasan baisai guramukh khojat tat lahai |Hengitys istuu navan kodissa; Gurmukh etsii ja löytää todellisuuden olemuksen.
ਸੁ ਸਬਦੁ ਨਿਰੰਤਰਿ ਨਿਜ ਘਰਿ ਆਛੈ ਤ੍ਰਿਭਵਣ ਜੋਤਿ ਸੁ ਸਬਦਿ ਲਹੈ ॥
su sabad nirantar nij ghar aachhai tribhavan jot su sabad lahai |Tämä Shabad läpäisee itsensä ytimen, syvällä sisällään, omassa kodissaan; tämän Shabadin valo läpäisee kolme maailmaa.
ਖਾਵੈ ਦੂਖ ਭੂਖ ਸਾਚੇ ਕੀ ਸਾਚੇ ਹੀ ਤ੍ਰਿਪਤਾਸਿ ਰਹੈ ॥
khaavai dookh bhookh saache kee saache hee tripataas rahai |Tosi Herran nälkä kuluttaa tuskasi, ja Tosi Herran kautta tulet tyydytetyksi.
ਅਨਹਦ ਬਾਣੀ ਗੁਰਮੁਖਿ ਜਾਣੀ ਬਿਰਲੋ ਕੋ ਅਰਥਾਵੈ ॥
anahad baanee guramukh jaanee biralo ko arathaavai |Gurmukh tuntee Banin katkeamattoman äänivirran; kuinka harvinaisia ovat ne jotka ymmärtävät.
ਨਾਨਕੁ ਆਖੈ ਸਚੁ ਸੁਭਾਖੈ ਸਚਿ ਰਪੈ ਰੰਗੁ ਕਬਹੂ ਨ ਜਾਵੈ ॥੬੫॥
naanak aakhai sach subhaakhai sach rapai rang kabahoo na jaavai |65|Nanak sanoo, että se, joka puhuu totuutta, on värjätty Totuuden väriin, joka ei koskaan haalistu. ||65||
ਜਾ ਇਹੁ ਹਿਰਦਾ ਦੇਹ ਨ ਹੋਤੀ ਤਉ ਮਨੁ ਕੈਠੈ ਰਹਤਾ ॥
jaa ihu hiradaa deh na hotee tau man kaitthai rahataa |"Kun tätä sydäntä ja ruumista ei ollut olemassa, missä mieli asui?
ਨਾਭਿ ਕਮਲ ਅਸਥੰਭੁ ਨ ਹੋਤੋ ਤਾ ਪਵਨੁ ਕਵਨ ਘਰਿ ਸਹਤਾ ॥
naabh kamal asathanbh na hoto taa pavan kavan ghar sahataa |Kun napalootuksella ei ollut tukea, niin missä kodissa hengitys asui?
ਰੂਪੁ ਨ ਹੋਤੋ ਰੇਖ ਨ ਕਾਈ ਤਾ ਸਬਦਿ ਕਹਾ ਲਿਵ ਲਾਈ ॥
roop na hoto rekh na kaaee taa sabad kahaa liv laaee |Kun ei ollut muotoa tai muotoa, kuinka kukaan voisi rakastavasti keskittyä Shabadiin?
ਰਕਤੁ ਬਿੰਦੁ ਕੀ ਮੜੀ ਨ ਹੋਤੀ ਮਿਤਿ ਕੀਮਤਿ ਨਹੀ ਪਾਈ ॥
rakat bind kee marree na hotee mit keemat nahee paaee |Kun ei ollut munasta ja siittiöistä muodostunutta vankityrmää, kuka voisi mitata Herran arvon ja laajuuden?
ਵਰਨੁ ਭੇਖੁ ਅਸਰੂਪੁ ਨ ਜਾਪੀ ਕਿਉ ਕਰਿ ਜਾਪਸਿ ਸਾਚਾ ॥
varan bhekh asaroop na jaapee kiau kar jaapas saachaa |Kun väriä, pukeutumista ja muotoa ei voitu nähdä, kuinka todellinen Herra voitaisiin tuntea?"
ਨਾਨਕ ਨਾਮਿ ਰਤੇ ਬੈਰਾਗੀ ਇਬ ਤਬ ਸਾਚੋ ਸਾਚਾ ॥੬੬॥
naanak naam rate bairaagee ib tab saacho saachaa |66|Oi Nanak, ne, jotka ovat virittyneet Naamiin, Herran Nimeen, ovat irti. Silloin ja nyt he näkevät Totuuden Totuuden. ||66||
ਹਿਰਦਾ ਦੇਹ ਨ ਹੋਤੀ ਅਉਧੂ ਤਉ ਮਨੁ ਸੁੰਨਿ ਰਹੈ ਬੈਰਾਗੀ ॥
hiradaa deh na hotee aaudhoo tau man sun rahai bairaagee |Kun sydäntä ja ruumista ei ollut olemassa, oi erakko, silloin mieli asui absoluuttisessa, irrallaan olevassa Herrassa.
ਨਾਭਿ ਕਮਲੁ ਅਸਥੰਭੁ ਨ ਹੋਤੋ ਤਾ ਨਿਜ ਘਰਿ ਬਸਤਉ ਪਵਨੁ ਅਨਰਾਗੀ ॥
naabh kamal asathanbh na hoto taa nij ghar bastau pavan anaraagee |Kun napan lootus ei saanut tukea, hengitys pysyi omassa kodissaan, virittyneenä Herran rakkauteen.
ਰੂਪੁ ਨ ਰੇਖਿਆ ਜਾਤਿ ਨ ਹੋਤੀ ਤਉ ਅਕੁਲੀਣਿ ਰਹਤਉ ਸਬਦੁ ਸੁ ਸਾਰੁ ॥
roop na rekhiaa jaat na hotee tau akuleen rahtau sabad su saar |Kun ei ollut muotoa tai muotoa tai sosiaalista luokkaa, silloin Shabad asui pohjimmiltaan ilmenemättömässä Herrassa.
ਗਉਨੁ ਗਗਨੁ ਜਬ ਤਬਹਿ ਨ ਹੋਤਉ ਤ੍ਰਿਭਵਣ ਜੋਤਿ ਆਪੇ ਨਿਰੰਕਾਰੁ ॥
gaun gagan jab tabeh na hotau tribhavan jot aape nirankaar |Kun maailmaa ja taivasta ei edes ollut olemassa, muodottoman Herran valo täytti kolme maailmaa.