Yksi Oankar, alkuenergia, joka toteutui jumalallisen opettajan armon kautta
Ekankar, Lors vertaansa vailla, loi gurmukhin (vapauttaakseen maailman).
Se, että Oankar ottaa muotoja, on tullut ilmeiseksi.
Viiden elementin laajentamisen (ja yhdistelmän) avulla tämä maailma on luotu.
Neljä elämän kaivosta ja neljä puhetta (para, pasyanti, madhyama, vaikhari) on luotu.
Hänen saavutuksensa huvituksissa ovat saavuttamattomia ja rajattomia; heidän ääripäänsä ovat saavuttamattomia.
Tuon luojan nimi on Totuus ja Hän on aina uppoutunut Totuuteen.
Sielut vaeltavat hedelmättömästi 84 lakhissa elämänlajeja.
Harvinainen ihmisruumis on saatu hyveellisten toimien ansiosta.
Liikkuessaan Guru-orientoituneimmalla polulla itse on menettänyt egonsa.
Pyhän seurakunnan kurin ylläpitäminen on tullut (gurun) jalkojen juureen.
Gurmukhit ovat omaksuneet vakaasti Herran nimen, rakkauden, peseytymisen ja totuudenmukaisen käytöksen.
Mies on yhdistänyt tietoisuutensa Sanaan ja hyväksynyt Herran tahdon.
Guru opettaa Gurmukh on hyvin koulutettu ja asiantunteva.
Hän ymmärtää tulleensa tämän maailman seurakuntaan vieraana.
Hän syö ja juo sitä, mitä Herra on antanut.
Gurmukh ei ole ylimielinen ja on onnellinen Herran antamasta onnellisuudesta.
Vain se vieras hyväksytään Herran hoviin, joka on asunut täällä hyvänä vieraana.
Hän siirtyy täältä hiljaa ja saa koko kokoonpanon ihmeisiin iskimään (koska toisten tuntuu erittäin vaikealta lähteä tästä maailmasta).
Gurmukh tuntee tämän maailman lepopaikkana muutaman päivän ajan.
Täällä vaurauden avulla toteutetaan monenlaisia urheilulajeja ja saavutuksia.
Juuri tässä maailmassa gurmukheille sataa jatkuvaa nektarisadetta.
Huilun sävelessä (soittamaton melodia) he jatkavat nauttien kokoonpanon ilosta.
Hyvin koulutetut ja asiantuntevat ihmiset laulavat täällä Majh- ja Malhar-musiikkia eli nauttivat nykyhetkestä.
He menettävät egonsa ja hallitsevat mielensä.
Pohtiessaan Sanaa Gurmukh tunnistaa totuuden.
Matkailija, matkalla pysähtynyt majataloon.
Sitten siirryttiin eteenpäin kerrottua polkua.
Hän ei ollut kateellinen kenellekään eikä ihastunut keneenkään.
Hän ei kysynyt yhdenkään kuolevan henkilön kastia (identiteettiä) eikä hän tuntenut iloa nähdessään hääseremonioita jne.
Hän otti iloisesti vastaan Herran lahjat eikä koskaan pysynyt nälkäisenä tai janoisena.
Gurmukhin lootuskasvot pysyvät aina kukkimassa Herran jatkuvan muistamisen ansiosta.
Lamput sytytetään divalifestivaalin yönä;
Taivaalla esiintyy erilaisia tähtiä;
Puutarhoissa on kukkia, jotka poimitaan valikoivasti;
Myös pyhiinvaelluskeskuksiin meneviä pyhiinvaeltajia nähdään.
Kuvittettujen elinympäristöjen on nähty syntyvän ja katoavan.
Kaikki nämä ovat hetkellisiä, mutta gurmukit ravitsevat Sanan avulla nautinnon hedelmän lahjaa.
Gurut, jotka ovat ottaneet hyvin vastaan gurun opetukset, ovat saaneet mielensä valaisemaan.
He ovat ymmärtäneet, että maailma on kuin vanhempien koti; yksi päivä on lähdettävä täältä, ja siksi kaikki heidän epäilynsä on poistettu.
He ovat sitoutumattomia toiveiden keskellä ja ovat edelleen vastuussa tiedosta.
He levittävät Sanan sanomaa pyhän seurakunnan käytöksen mukaisesti.
Ajatus siitä, että he ovat Herran palvelijoiden palvelijoita, on juurtunut syvälle gurmukkien viisauteen.
Olivatpa he missä tahansa maassa tai ulkomailla, he muistavat Jumalan jokaisella sisään- ja uloshengityksellä.
Kuten veneessä sattumalta kohtaavat monet toisilleen tuntemattomat ihmiset, niin myös maailman olennot kohtaavat toisensa.
Maailma on kuin hallitsisi valtakuntaa ja nauttisi nautinnoista unessa.
Täällä onni ja kärsimykset ovat kuin puun varjo.
Tässä hän itse asiassa on tuhonnut egosairauden, joka ei ole tehnyt itseään huomatuksi.
Gurmukhiksi tuleminen, yksilö jopa kotonaan saavuttaa liiton (Herran kanssa).
Guru on saanut hänet ymmärtämään, että kohtaloa ei voi väistää (siis huoletta pitää jatkaa työnsä tekemistä).
Gurmukhit ovat oppineet elämän tekniikan pyhässä seurakunnassa.
He ovat tietoisesti nauttineet kevään elämän ilosta.
He ovat innokkaita kuin sadekauden vesi (Savan), mutta silti he (gurmukhit) ovat saaneet toivojen ja halujen veden laskeutumaan ja laskemaan.
Tällaisten ihmisten tapaaminen on ihanaa.
Heidän gurmukkien tiensä on vailla liejua ja on hyväksytty Herran hovissa.
Tapaaminen gurun viisauden kautta on esteetöntä, totta ja ihanaa.
Siunaus on gurmukhin syntymä ja hänen tulonsa tähän maailmaan.
Gurun viisauden mukaisesti hän poistaa egonsa ja suorittaa (hyveelliset) teot.
Hän työskentelee työn ja rakastavan omistautumisen ohjaamana ja saa (elämän) nautinnon hedelmän.
Gurun saavuttamattomat opetukset, jotka hän omaksuu sydämeensä.
Kärsivällisyyden ja dharman lipun korkealla pitämisestä tulee hänen luontainen luontonsa.
Hän kumartaa Herran tahdon edessä eikä koskaan kärsi pelkoa tai surua.
Gurmukhit tietävät (erittäin hyvin), että ihmissyntyminen on harvinainen tilaisuus.
Siksi he kehittävät rakkautta pyhää seurakuntaa kohtaan ja nauttivat kaikista iloista.
He puhuvat sulautettuaan tietoisuutensa Sanaan.
Heistä tulee ruumiittomia eläessään ruumiissaan ja tunnistavat totuuden.
Heillä ei ole tätä tai tuota dilemmaa ja he tuntevat vain yhden Herran.
He tietävät sydämessään, että tästä maailmasta tulee lyhyessä ajassa (maan) kumpu, ja siksi he eivät kehitä siihen minkäänlaista kiintymystä.
Harvoin tulee hyväntahtoinen gurmukh, joka palvelee muita.
Gurmukh hylkää egon ja saa ilon hedelmän.
Vain gurmukh kertoo (Gurun) opetuslapsille tarinan Sanan (suuruudesta) eikä koskaan väitä kertovansa jotain omakseen.
Sanaa syvästi pohtiessaan gurmukh harjoittaa totuutta elämässään,
Hän pitää totuudesta, joka asuu hänen sydämessään sekä puheessa.
Sellainen gurmukh ei vain viimeistele omaa elämäänsä, vaan pikemminkin saa koko maailman halki.
Gurmukh menettää egonsa ja tunnistaa itsensä.
Gurmukh astuu luontaiseen luontoonsa totuuden ja tyytyväisyyden kautta.
Gurmukh yksin nauttii kärsivällisyyden, dharman ja myötätunnon todellisista nautinnoista.
Gurmukhit ymmärtävät ensin sanojen tärkeyden ja vasta sitten puhuvat ne ääneen.
Vaikka gurmukit ovat voimakkaita, he pitävät itseään aina heikkoina ja nöyrinä.
Koska gurmukit ovat kohteliaita, he saavat kunnioituksen Herran hovissa.
Viettäen tämän elämän hedelmällisesti gurmukh menee toiseen maailmaan.
Siellä (herran) todellisessa hovissa hän saa todellisen paikkansa.
Gurmukhin ateria on rakkautta ja hänen ilonsa on vailla flirttailua.
Gurmukhilla on rauhallinen sydän ja hän pysyy vankkumattomana jopa ylä- ja alamäissä.
Hän puhuu totuutta ja hyvää hyvästä.
Vain gurmukit kutsutaan Herran tuomioistuimeen ja he tulevat maailmaan vasta kun Herra lähettää heidät.
Gurmukh saa aikaan vaikeita asioita, ja siksi sitä kutsutaan sadhuksi.
Gurmukhilla on sellainen viisaus, joka osaa erottaa veden maidosta. Siksi häntä kutsutaan viisaaksi.
Gurmukhin omistautuminen on rakastavaa antaumusta.
Koska gurmukit saavuttavat jumalallisen tiedon, heitä kutsutaan tietäviksi (jnanis).
Gurmukheilla on täysin Sanan leimaama ja leimaama viisaus.
Kun gurmukh kiipeää portaita kunnioittaen, hän nauttii rakkaan Herran rakkauden ilosta.
Luojan Herran todellinen nimi on saatu gurmukheilta,
Gurmukhien keskellä Oankar-sana muistetaan.
Gurmukkien keskellä sanaa pohditaan ja tietoisuus sulautuu siihen,
Eläen gurmukhien totuudenmukaista elämää, totuus toteutuu elämässä.
Gurmukh on se vapautumisen ovi, jonka kautta ihminen astuu automaattisesti sisään synnynnäiseen luontoonsa (jumalalliseen itseensä).
Hän (Herran) nimen perusta on saavutettu gurmukhien kautta, eikä ihminen lopulta katu.
Kun koskettaa viisasten kiveä gurmukhin muodossa, hänestä tulee filosofien kivi.
Pelkästään gurmukhin silmäyksellä kaikki pahat intohimot muuttuvat koskemattomiksi.
Herraa mietiskelemällä gurmukhien keskellä ihminen menettää kaksinaisuuden.
Gurmukkien seurassa ei nähdä toisten rikkautta ja fyysistä kauneutta eikä sidottua takapuhumiseen.
Gurmukkien seurassa vain nektari-nimi Word-muodossa vaiputetaan ja olemus hankitaan.
Gurmukhien seurassa jiva (itse) tulee vihdoin iloiseksi eikä itke eikä itke.
Tietävänä ihmisenä gurmukh välittää tietoa maailmalle.
Menettäessään egonsa gurmukit puhdistavat sisäisen minänsä.
Gurmukhit omaksuvat totuuden ja tyytyväisyyden eivätkä antaudu himoon ja vihaan.
Gurmukhilla ei ole vihamielisyyttä ja vastustusta ketään kohtaan.
Saarnatessaan kaikille neljälle varnalle gurmukit sulautuvat tasapainoon.
Blest on gurmukhin äiti, joka on synnyttänyt hänet, ja gurmukh on paras sotureista.
Gurmukh ylistää ihmeellistä Herraa muodossa.
Gurmukheilla on todellinen Jumalan ylistyksen valtakunta.
Gurmukheilla on totuuden haarniska, jonka Herra on heille lahjoittanut.
Gurmukheille on valmistettu vain kaunis totuuden valtatie.
Heidän viisautensa on käsittämätöntä, ja sen saavuttaminen hämmentää.
Gurmukh on huoleton maailmassa, mutta ei niin Herraa kohtaan.
Gurmukh on täydellinen; häntä ei voi punnita millään vaa'alla.
Jokainen gurmukhin sana tulee olemaan totta ja täydellistä, eikä hänestä voida sanoa mitään.
Gurmukkien viisaus on vakaa, eikä se horju, vaikka niin tehtäisiin.
Gurmukkien rakkaus on korvaamatonta, eikä sitä voi ostaa hinnalla millä hyvänsä.
Gurmukhin tapa on selkeä ja selkeä; sitä ei voi kumota ja hajottaa kukaan.
Gurmukkien sanat ovat lujia; yhdessä heidän kanssaan quaffaa nektaria poistamalla intohimoja ja lihallisia haluja.
Saavuttamalla nautinnon hedelmät gurmukit ovat saaneet kaikki hedelmät.
Pukeutuessaan kauniiseen Herran väriin he ovat nauttineet kaikkien värien ilosta.
Sulautuessaan tuoksuun (antauttamiseen) ne tekevät kaikista tuoksuvia.
Ne ovat kyllästyneet nektarin ilosta ja nyt heistä tuntuu kuin he olisivat saaneet kaiken maun.
Yhdistämällä tietoisuutensa Sanaan heistä on tullut yhtä lyömättömän melodian kanssa.
Nyt he vakiintuvat sisäisessä minässään, eikä heidän mielensä nyt ihmettele kaikkiin kymmeneen suuntaan.