kenet tietoisen ja alitajunnan kirjaajat sitten vaativat tilille?
Kun oli vain tahraton, käsittämätön, käsittämätön mestari,
kuka sitten vapautui ja ketä pidettiin orjuudessa?
Hän itse, itsessään ja itsestään, on upein.
Oi Nanak, Hän itse loi oman muotonsa. ||3||
Kun oli vain tahraton olento, olentojen Herra,
ei ollut likaa, joten mitä siellä oli pestävä puhtaaksi?
Kun Nirvaanaassa oli vain puhdas, muodoton Herra,
ketä sitten kunnioitettiin ja ketä häpäistiin?
Kun oli vain Universumin Herran muoto,
kuka sitten oli petoksen ja synnin saastuttama?
Kun valon ruumiillistuma upotettiin omaan valoonsa,
kenellä sitten oli nälkä ja kuka oli tyytyväinen?
Hän on syiden Syy, Luoja Herra.
Oi Nanak, Luoja on arvaamaton. ||4||
Kun Hänen kirkkautensa sisältyi häneen,
kuka sitten oli äiti, isä, ystävä, lapsi tai sisarus?
Kun kaikki voima ja viisaus piileskeli Hänessä,
missä sitten Vedat ja pyhät kirjoitukset olivat, ja kuka niitä luki?
Kun Hän piti itsensä, kaiken kaikkiaan, omalle sydämelleen,