Anand Sahib

(Sivu: 8)

ਗੁਰ ਕਿਰਪਾ ਤੇ ਸੇ ਜਨ ਜਾਗੇ ਜਿਨਾ ਹਰਿ ਮਨਿ ਵਸਿਆ ਬੋਲਹਿ ਅੰਮ੍ਰਿਤ ਬਾਣੀ ॥

gur kirapaa te se jan jaage jinaa har man vasiaa boleh amrit baanee |

Nuo nöyrät olennot pysyvät hereillä ja tietoisina, joiden mielessä, gurun armosta, Herra asuu; he laulavat Guru Banin ambrosial-sanaa.

ਕਹੈ ਨਾਨਕੁ ਸੋ ਤਤੁ ਪਾਏ ਜਿਸ ਨੋ ਅਨਦਿਨੁ ਹਰਿ ਲਿਵ ਲਾਗੈ ਜਾਗਤ ਰੈਣਿ ਵਿਹਾਣੀ ॥੨੭॥

kahai naanak so tat paae jis no anadin har liv laagai jaagat rain vihaanee |27|

Nanak sanoo, että he yksin saavat todellisuuden olemuksen, jotka yöt ja päivät pysyvät rakkaudella imeytyneinä Herraan; he viettävät elämänsä yön hereillä ja tietoisina. ||27||

ਮਾਤਾ ਕੇ ਉਦਰ ਮਹਿ ਪ੍ਰਤਿਪਾਲ ਕਰੇ ਸੋ ਕਿਉ ਮਨਹੁ ਵਿਸਾਰੀਐ ॥

maataa ke udar meh pratipaal kare so kiau manahu visaareeai |

Hän ruokki meitä äidin kohdussa; miksi unohtaa Hänet mielestä?

ਮਨਹੁ ਕਿਉ ਵਿਸਾਰੀਐ ਏਵਡੁ ਦਾਤਾ ਜਿ ਅਗਨਿ ਮਹਿ ਆਹਾਰੁ ਪਹੁਚਾਵਏ ॥

manahu kiau visaareeai evadd daataa ji agan meh aahaar pahuchaave |

Miksi unohtaa mielestä sellainen suuri antaja, joka antoi meille elatuksen kohdun tulessa?

ਓਸ ਨੋ ਕਿਹੁ ਪੋਹਿ ਨ ਸਕੀ ਜਿਸ ਨਉ ਆਪਣੀ ਲਿਵ ਲਾਵਏ ॥

os no kihu pohi na sakee jis nau aapanee liv laave |

Mikään ei voi vahingoittaa ketään, jonka Herra inspiroi omaksumaan rakkautensa.

ਆਪਣੀ ਲਿਵ ਆਪੇ ਲਾਏ ਗੁਰਮੁਖਿ ਸਦਾ ਸਮਾਲੀਐ ॥

aapanee liv aape laae guramukh sadaa samaaleeai |

Hän itse on rakkaus, ja Hän itse on syleily; Gurmukh ajattelee Häntä ikuisesti.

ਕਹੈ ਨਾਨਕੁ ਏਵਡੁ ਦਾਤਾ ਸੋ ਕਿਉ ਮਨਹੁ ਵਿਸਾਰੀਐ ॥੨੮॥

kahai naanak evadd daataa so kiau manahu visaareeai |28|

Nanak sanoo, miksi unohtaa niin suuri antaja mielestä? ||28||

ਜੈਸੀ ਅਗਨਿ ਉਦਰ ਮਹਿ ਤੈਸੀ ਬਾਹਰਿ ਮਾਇਆ ॥

jaisee agan udar meh taisee baahar maaeaa |

Kuten tuli kohdussa, niin on Maya ulkopuolella.

ਮਾਇਆ ਅਗਨਿ ਸਭ ਇਕੋ ਜੇਹੀ ਕਰਤੈ ਖੇਲੁ ਰਚਾਇਆ ॥

maaeaa agan sabh iko jehee karatai khel rachaaeaa |

Mayan tuli on yksi ja sama; Luoja on lavastanut tämän näytelmän.

ਜਾ ਤਿਸੁ ਭਾਣਾ ਤਾ ਜੰਮਿਆ ਪਰਵਾਰਿ ਭਲਾ ਭਾਇਆ ॥

jaa tis bhaanaa taa jamiaa paravaar bhalaa bhaaeaa |

Hänen tahtonsa mukaan lapsi syntyy, ja perhe on erittäin tyytyväinen.

ਲਿਵ ਛੁੜਕੀ ਲਗੀ ਤ੍ਰਿਸਨਾ ਮਾਇਆ ਅਮਰੁ ਵਰਤਾਇਆ ॥

liv chhurrakee lagee trisanaa maaeaa amar varataaeaa |

Rakkaus Herraa kohtaan loppuu, ja lapsi kiinnittyy haluihin; Mayan käsikirjoitus kulkee kulkuaan.

ਏਹ ਮਾਇਆ ਜਿਤੁ ਹਰਿ ਵਿਸਰੈ ਮੋਹੁ ਉਪਜੈ ਭਾਉ ਦੂਜਾ ਲਾਇਆ ॥

eh maaeaa jit har visarai mohu upajai bhaau doojaa laaeaa |

Tämä on Maya, jolla Herra unohdetaan; emotionaalinen kiintymys ja rakkaus kaksinaisuuteen vahvistuvat.

ਕਹੈ ਨਾਨਕੁ ਗੁਰਪਰਸਾਦੀ ਜਿਨਾ ਲਿਵ ਲਾਗੀ ਤਿਨੀ ਵਿਚੇ ਮਾਇਆ ਪਾਇਆ ॥੨੯॥

kahai naanak guraparasaadee jinaa liv laagee tinee viche maaeaa paaeaa |29|

Gurun armosta Nanak sanoo, että ne, jotka vahvistavat rakkautta Herraa kohtaan, löytävät Hänet Mayan keskeltä. ||29||

ਹਰਿ ਆਪਿ ਅਮੁਲਕੁ ਹੈ ਮੁਲਿ ਨ ਪਾਇਆ ਜਾਇ ॥

har aap amulak hai mul na paaeaa jaae |

Herra itse on korvaamaton; Hänen arvoaan ei voi arvioida.

ਮੁਲਿ ਨ ਪਾਇਆ ਜਾਇ ਕਿਸੈ ਵਿਟਹੁ ਰਹੇ ਲੋਕ ਵਿਲਲਾਇ ॥

mul na paaeaa jaae kisai vittahu rahe lok vilalaae |

Hänen arvoaan ei voida arvioida, vaikka ihmiset ovat kyllästyneet yrittämään.

ਐਸਾ ਸਤਿਗੁਰੁ ਜੇ ਮਿਲੈ ਤਿਸ ਨੋ ਸਿਰੁ ਸਉਪੀਐ ਵਿਚਹੁ ਆਪੁ ਜਾਇ ॥

aaisaa satigur je milai tis no sir saupeeai vichahu aap jaae |

Jos tapaat sellaisen todellisen gurun, tarjoa pääsi Hänelle; itsekkyytesi ja omahyväisyytesi hävitetään sisältä.

ਜਿਸ ਦਾ ਜੀਉ ਤਿਸੁ ਮਿਲਿ ਰਹੈ ਹਰਿ ਵਸੈ ਮਨਿ ਆਇ ॥

jis daa jeeo tis mil rahai har vasai man aae |

Sinun sielusi kuuluu Hänelle; pysy Hänen kanssaan, niin Herra tulee asumaan mielessäsi.

ਹਰਿ ਆਪਿ ਅਮੁਲਕੁ ਹੈ ਭਾਗ ਤਿਨਾ ਕੇ ਨਾਨਕਾ ਜਿਨ ਹਰਿ ਪਲੈ ਪਾਇ ॥੩੦॥

har aap amulak hai bhaag tinaa ke naanakaa jin har palai paae |30|

Herra itse on korvaamaton; hyvin onnellisia ovat ne, oi Nanak, jotka pääsevät Herran luo. ||30||

ਹਰਿ ਰਾਸਿ ਮੇਰੀ ਮਨੁ ਵਣਜਾਰਾ ॥

har raas meree man vanajaaraa |

Herra on pääkaupunkini; mieleni on kauppias.

ਹਰਿ ਰਾਸਿ ਮੇਰੀ ਮਨੁ ਵਣਜਾਰਾ ਸਤਿਗੁਰ ਤੇ ਰਾਸਿ ਜਾਣੀ ॥

har raas meree man vanajaaraa satigur te raas jaanee |

Herra on pääomani, ja mieleni on kauppias; todellisen gurun kautta tunnen pääomani.